Miksi ei aina kannata uskoa omia ajatuksiaan?

Olemme tottuneet luottamaan omaan ajatteluumme, tunteeseemme ja intuitioomme monissa
tilanteissa. Loppujen lopuksi ajattelemme, että kukaan muu ei tunne itseämme paremmin kuin me itse. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ajatusmaailmamme ei ole täysin objektiivinen tai virheetön. Ihmismielen luonteeseen kuuluu erilaisia harhoja ja vääristymiä, jotka voivat saada meidät uskomaan asioita, jotka eivät ole täysin totta. Miksi omia ajatuksiaan ei aina kannata uskoa sokeasti ja kuinka tämä oivallus voi auttaa saavuttamaan parempaa henkistä hyvinvointia.

Ajatusvääristymät värittävät todellisuutta

Jokaisella meistä on ajatusvääristymiä, jotka värittävät tapaamme nähdä maailma. Esimerkiksi ”mustavalkoinen ajattelu” saa meidät helposti näkemään asiat joko täysin hyvinä tai huonoina, ilman harmaan sävyjä. ”Suurentelu ja vähättely” puolestaan voi saada meidät yliarvioimaan
ongelmien vakavuuden tai vähättelemään omia saavutuksiamme. Nämä vääristymät vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme ympäristöämme ja itseämme.

Tällaiset ajatukset eivät usein perustu todellisuuteen, vaan ovat mielen luomia ”tarinoita”, jotka eivät välttämättä heijasta faktoja. Tämän ymmärtäminen voi auttaa ottamaan etäisyyttä omiin negatiivisiin ajatuksiin ja arvioimaan niitä realistisemmin.

Tunteet ja ajatukset eivät aina ole faktoja

Ajatukset ja tunteet tuntuvat todellisilta, mutta ne eivät välttämättä edusta objektiivista totuutta. Joskus negatiiviset tunteet, kuten pelko, viha tai suru, voivat saada meidät uskomaan, että asiat ovat paljon huonommin kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi jännittävissä tilanteissa saatamme ajatella, että epäonnistuminen on väistämätöntä, vaikka todellisuudessa olemme hyvin valmistautuneita ja todennäköisyydet epäonnistumiseen ovat pienet.

Mielen taipumus antaa negatiivisille ajatuksille enemmän painoarvoa juontaa juurensa evoluutiosta, jossa uhkien ja vaarojen ennakoiminen oli selviytymisen kannalta keskeistä. Modernissa maailmassa tämä taipumus voi kuitenkin aiheuttaa turhaa huolta ja stressiä, mikä korostaa tarvetta tarkastella omia ajatuksia kriittisesti.

”Kärpäsestä härkänen” – efekti

Ihmisellä on taipumus liioitella ongelmia ja ajatella niitä enemmän kuin olisi tarpeen. Pienet epävarmuudet voivat kasvaa mielessä suuriksi, kun niitä pyörittelee jatkuvasti. Esimerkiksi pieni moka töissä voi kasvaa mielessä valtavaksi epäonnistumiseksi, vaikka muut eivät siihen juuri kiinnittäisi huomiota. Kun uskomme tällaisiin suurenneltuihin ajatuksiin, annamme mielikuvituksen synnyttämille peloille ja epäilyksille vallan.

Näissä tilanteissa kannattaa miettiä, mikä on faktaa ja mikä on liioiteltua pelkoa. Olisiko mahdollista, että ajatuksesi tilanteesta eivät ole täysin todenmukaisia?

Kehittyminen ja kasvu vaativat kyseenalaistamista

Jos uskomme sokeasti omia ajatuksiamme, saamme helposti lukittua itsemme tiettyyn ajattelutapaan, joka voi estää meitä kasvamasta ja kehittymästä. Itseään ja omia uskomuksiaan kyseenalaistava ihminen voi löytää uusia tapoja ratkaista ongelmia ja nähdä asioita eri näkökulmista. Ajattelun joustavuus on avain kehitykseen, ja toisinaan itsensä haastaminen voi avata uusia näkymiä, joita ei olisi muuten tullut ajatelleeksi.

Miten suhtautua omiin ajatuksiin kriittisemmin?

Omien ajatusten kyseenalaistaminen on taito, jota voi harjoitella. Tässä muutamia vinkkejä:
Tarkkaile ajatuksiasi: Kun huomaat ajattelevasi jotain voimakkaasti, pysähdy hetkeksi ja kysy
itseltäsi: ”Perustuuko tämä ajatus faktoihin vai tunteisiin?”

Harjoittele positiivista uudelleenajattelua: Kun huomaat ajatuksesi kääntyvän negatiiviseksi, kokeile vaihtaa näkökulmaa. Mitä jos näkisit tilanteen toisin?

Pyydä ulkopuolista näkökulmaa: Keskustelu ystävän, terapeutin tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa sinua tarkastelemaan ajatuksiasi toisesta näkökulmasta.

Pohdi ajatustesi todenperäisyyttä: Ovatko ajatuksesi realistisia vai suodattaako mielesi niistä osan? Omien ajatusten kyseenalaistaminen ei tarkoita sitä, että meidän tulisi jatkuvasti epäillä itseämme. Sen sijaan se on tapa kehittää tervettä itsetietoisuutta ja huomata, milloin ajatuksemme saattavat olla vääristyneitä. Kun opimme suhtautumaan ajatuksiimme vähemmän ehdottomasti, voimme vähentää stressiä, parantaa itsetuntoamme ja oppia näkemään maailman realistisemmin – ja samalla elämään tasapainoisempaa elämää.

Ajatukset voivat olla voimakkaita, mutta niitä ei aina tarvitse ottaa kirjaimellisesti. Terve kriittisyys on arvokas työkalu, joka auttaa meitä navigoimaan ajattelumme monimutkaisuudessa ja pääsemään eroon mielen luomista harhakuvista.

Kuinka tehokasta lyhytterapia on?

Lue lisää ratkaisukeskeisen terapian tehokuudesta ja hyödyistä täältä.

Varaa aikasi ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan

Varaa aikasi osoitteesta https://booksalon.fi/tmi-susanna-ihalainen